Etelä-Karjalan pienten kuntien innovaatio- ja kokeiluekosysteemin kehittäminen
← Takaisin

Kehittävän kokeilemisen kenttäsovellus yhteistyössä Taavetin lukion kanssa

Työpajassa käytettyä tehtävämateriaalia.

Kuvateksti: Työpajassa käytettyä tehtävämateriaalia.

Perttu Pölönen kysyy tänä vuonna ilmestyneessä kirjassaan ”Tulevaisuuden identiteetit” kysymyksen ”kuka olet?” Yksiselitteistä vastausta tähän ei välttämättä löydy, mutta etsiminen voi silti olla antoisaa. Hän kannustaa vastaamaan kysymykseen tarinoiden, ei tilastojen kautta. Tarinat jäävät elämään mieleen, tilastot eivät. Sama koskee kokeilevaa kehittämistä. Kun etsitään ratkaisuja, ei ole takuuta siitä, mikä tulee olemaan vastaus, mutta sen etsiminen voi olla itsessään opettava ja antoisa seikkailu. Etsimisen tueksi voidaan hakea tarinoita, käyttäjäkokemuksia, kentältä asiakkaiden joukosta.

Mene siis sinne, missä ihmiset ovat

Meidän MINT-hankkeessamme* koulitaan hankevetäjistä kokeilevan kehittämisen mestareita. Tällainen ”kokeilumestari” itsessään on hankkeen tarpeiden selvitystyön myötä syntynyt kokeilevan kehityksen tuotos, prototyyppi, joka testaa parhaillaan kenttätyössä, miten näitä kokeilevaan kehittämiseen liittyviä periaatteita pystytään soveltamaan ja ennen kaikkea – jakamaan hyödyksi muille mukaan liittyville sidosryhmille.

Kokeilevaan kehittämiseen perehtyneet Lotta Hassi, Sami Paju ja Reetta Maila kiteyttävät kokeilevan kehittämisen ytimen neuvoon, että mene sinne, missä ihmiset ovat. Tutki, tarkkaile ja kysy rohkeasti äläkä jännitä kokeilemista tai sitä, että mahdollisesti kompuroit. Parhaimmillaan tuloksena on jokin uusi innovatiivinen tuote tai palvelu.

Käytännön sovellus Luumäellä

Yksi hankkeen kenttäkokeilu Luumäellä oli yhdistää Taavetin lukiolaiset hankkeen sidosryhmäksi. Yrittäjyyskasvatukseen panostava lukiomme on myös yksi LUT-yliopiston sidosryhmistä. LUT ja LAB-ammattikorkeakoulu puolestaan ovat aktiivisia MINT-hankkeen toimijoita. Nyt vuodenvaihteen tienoilla LUT on toteuttamassa lukiolaisille IT-yrittäjyyskurssia. Luonnollinen laajennus oli täydentää lukion yrittäjyyskasvatusta palvelumuotoilun näkökulmasta, ja tässä kohtaa tuli kokeilumestarille hommia.

Mietitään taustaksi tähän väliin vielä Luumäen kunnankirjastoa. Siellä siirryttiin joulukuun alussa omatoimiaikaan ja toimintamalli on täysin uusi molemmille osapuolille, niin henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Toimintamallien parantaminen puolestaan hyötyy osallistavasta ja yhteisöllisestä kehittämisestä. Kirjaston näkökulmasta taas erityisesti nuoret sekä nuoret aikuiset ovat paikallisia lainaustilastoja tarkasteltaessa se vähinten lainaava asiakasryhmä. Kun langat alkoivat yhdistyä, tuli mieleen, että lukiolaiset voisivat olla omatoimikirjaston testiryhmä.

Koulutus- ja työpajapäivän kysymyksen asettelussa tavoite oli saavuttaa tietoa siitä, mitä etua ja/tai uutta tietoa voitaisiin saada näiltä nuorilta aikuisilta omatoimipalvelun kehittämiseen tai ehkä jopa muidenkin kirjastopalveluiden kehittämiseen. Entäpä muuttuuko tilanne vielä hyödyllisemmäksi, jos testiryhmä koulutetaan ennen testikäyntiä tarkastelemaan palvelun eri vaiheita siten, että he tunnistavat takana olevan ajatuksen palvelun muotoilusta ja asiakkaan palvelupolusta? Lukio innostui tähän aktiivisesti mukaan tarjoamalla osallistujille houkuttimen. He saavat todistuksen tästä osallistumisestaan.  

Tämä oli toisin sanoen kokeilu, jonka tarkoituksena oli testata ja tunnistaa, missä omatoimikirjaston asiakasarvo on ja miten sitä tulisi tuottaa lukiolaisten näkökulmasta. Toiveissa oli saada tietoa siitä, miten asiat ovat, mikä toimii ja mikä ei toimi. Ensimmäinen koulutus- ja työpajapäivä ennätettiin toteuttaa 3.12. eli juuri ennen kuin uutiset muuttivat tilanteen.

Lukion testiryhmä koossa. Takarivissä opettaja Saila Kainulainen-Asikainen, joka antoi erityismaininnan ja plussan siitä, kun koulutuksen yhteydessä käytiin läpi termiä ”ihan kiva”. Ihan kiva on hajutonta ja mautonta maaperää, jonka tausta on hyvä kaivaa auki. Mikä erottaa tarkasteltavan palvelun ja kokemuksen tosi kivasta – mitä pitäisi olla lisää, että kokemus olisikin se wau!, jota suositellaan kaverillekin.

Kuvateksti: Lukion testiryhmä koossa. Takarivissä opettaja Saila Kainulainen-Asikainen, joka antoi erityismaininnan ja plussan siitä, kun koulutuksen yhteydessä käytiin läpi termiä ”ihan kiva”. Ihan kiva on hajutonta ja mautonta maaperää, jonka tausta on hyvä kaivaa auki. Mikä erottaa tarkasteltavan palvelun ja kokemuksen tosi kivasta – mitä pitäisi olla lisää, että kokemus olisikin se wau!, jota suositellaan kaverillekin.

Missä ollaan nyt?

Omatoimikirjasto avattiin Luumäellä 1.12. ja Etelä-Karjalasssa tiukentuvan koronatilanteen vuoksi palvelu jouduttiin sulkemaan 7.12. Samalla kehittämisen toinen vaihe jouduttiin jättämään ”odottaa”-tilaan.

Ensimmäisessä työpajassa toteutettiin tehtävä, joka vaatii pohdiskelemista sekä ryhmäkeskustelua. Niillä selvitettiin kirjaston nykytilaa, ympäristöä, merkitystä sekä siihen liittyviä odotuksia ja toiveita. Viimeisenä keskustelimme kirjastoon liityvistä ideoista: mitä kirjastossa voisi olla – ne villit ideat sekä wau-elämykset! Toisen työpajapäivän tarkoitus on testata omatoimikirjaston palvelupolku käytännössä paikan päällä.

Mitä työpajalla saavutettiin?

Työpajalla saavutettiin se, mikä oli toiveissa: saatiin katsaus siitä, mikä on kirjaston merkitys koulutukseen osallistuneelle ryhmälle. Kirjaston käsite on laajentunut vanhanaikaisesta kirjasäiliöstä kohti eläväistä ja virikkeellistä tapahtumia ja kulttuuria tarjoavaa kansalaisen olohuonetta. Kirjastolta toivotaan aktiviteetteja ja sosiaalisen hengailun mahdollisuutta. Täällä ei tarvitse olla enää HYSSS!!! Palveluilta puolestaan toivotaan helppoutta ja nopeutta. Tätä palvelun nopeutta ja helppoutta päästään arvioimaan sitten toisen työpajan myötä.

Kiitän Taavetin lukiota, opiskelijoita sekä opettaja Saila Kainulainen-Asikaista ja rehtori Pekka Hyväristä aktiivisesta ja innostuneesta yhteistyöstä!

Kirjoittaja: Mervi Alaoutinen

* MINT -hanke on LAB-ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston, Luumäen kunnan, Parikkalan kunnan, Rautjärven kunnan, Savitaipaleen kunnan ja Taipalsaaren kunnan yhteishanke, jonka tavoitteena on luoda innovaatio- ja kokeiluekosysteemi toimintamalli kuntien, yritysten ja korkeakoulujen välille. Hankkeessa keskitytään kuntien, yritysten ja niiden yhteisten innovaatiohaasteiden ratkaisemiseen kokeiluiden avulla ja sitä kautta kunnissa toimivien pk-yritysten innovaatio-osaamisen kasvattamiseen.

Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto.

---

LÄHTEET

Hassi, L., Maila, R. & Paju S. 2015. Kehitä kokeillen. Organisaation käsikirja. Helsinki: Talentum Pro.

Pölönen, P. 2020. Tulevaisuuden identiteetit. Keuruu: Otavan Kirjapaino.